Köysikiipeily jakautuu useaan eri alalajiin, joita yhdistää turvavälineinä toimivat valjaat ja köysi. Köysikiipeilyssä reitit ovat lähes aina boulderointireittejä korkeampia ja tämän takia lajissa painottuu raa’an voiman sijasta kestävyys. Köysikiipeilyä voi harrastaa sekä sisällä halleissa että ulkona kallioilla.
Köyttä kiivetään useimmiten parin kanssa, joskus myös kolmikkona tai porukalla. Köyden tarkoitus ei ole hinata kiipeilijää ylöspäin, vaan ainoastaan pysäyttää mahdollinen putoaminen sekä laskea kiipeilijä suorituksen päätteeksi turvallisesti alas.
Köysikiipeily aloitetaan yleensä sisätiloissa kiipeilykeskuksella ja yläköydellä (eng. top rope) joko kiipeilyparin kanssa tai itsevarmistavalla laitteella. Yläköydessä putoamismatka on hyvin lyhyt ja köysi ottaa kiipeilijän pehmeästi vastaan. Monet siirtyvät myöhemmin kiipeämään alaköydellä – kiipeilytermein ”liidaamaan” (eng. lead climbing) – jossa kiipeilijä kiinnittää köyttä varmistuspisteisiin sitä mukaan kuin etenee alhaalta ylöspäin.
Sisäseinät ja ulkokalliot
Köysikiipeilyssä seinät vaihtelevat kiipeilyn alalajin ja sijainnin mukaan. Sisähallissa köysiseinät ja -reitit ovat tyypillisesti noin 10–20 metrin korkuisia, ja niissä on valmiina välivarmistuspisteet, ”kiinteät jatkot”, sekä ylhäällä varmistuspiste eli ”ankkuri”, josta kiipeilijä lasketaan alas – yläköyttä kiivettässä myös köysi on valmiina seinällä.
Suomessa köysikallioiden korkeus vaihtelee noin 10 ja 35 metrin välillä. Ulkomailla vuorilla pystysuorat jyrkänteet ovat satoja – ja jopa yli 1 000 metriä korkeita – ja tälläiset kiivetään 30–80 metrin pituisissa osissa ns. köyden pituuksina.
Köysikiipeilyn eri muodot
Köysikiipeilyä voidaan harrastaa eri kiipeily- ja varmistustekniikoita käyttäen. Tunnetuimmat köysikiipeilyn muodot ovat urheilukiipeily, trädikiipeily, tekninen kiipeily ja nopeuskiipeily.
Yläköysi
Yläköydessä köysi tulee ylhäältä ankkurin kautta kiipeilijän valjaisiin kiinni. Köyden toisessa päässä varmistaja kiristää köyttää sitä mukaan kun kiipeilijä etenee, ja pitää näin huolen että kiipeilijä putoaa vain hyvin lyhyen matkan, kevyesti, ja jää köyden varaan roikkumaan.
Urheilukiipeily eli sport/liidi/lead
Urheilu- eli sporttikiipeilyssä välivarmistuksina käytetään kallioon valmiiksi asennettuja pultteja ja niihin kiinnitettäviä ”jatkoja” (eng. quick draw = kaksi sulkurengasta jotka on vahvalla nauhalla) joihin köyden saa nopeasti laitettua.
Sisällä jatkot ovat valmiiksi seinässä, ulkona sporttikallioilla kiipeilijä laittaa omat jatkot itse.
Trädikiipeily
Trädi (eng. Traditional climbing) tarkoittaa perinteistä kiipeilyä. Trädikiipeilyssä kalliot ovat ”puhtaita” eli siellä ei ole kiinteitä/valmiiksi asennettuja varmistuksia (pultteja) niin kuin sporttikiipeilyssä. Kiipeilijän pitää siis itse edetessään asentaa tarvitsemansa varmistukset – kuten ”kiilat” ja ”kamalotit” (liikkuvaleukainen varmistusväline) – kallion halkeamiin ja koloihin.
Tekninen kiipeily
Teknistä kiipeilyä harrastetaan silloin kun reitin otteet ovat sellaiset ettei niitä ole mahdollista kiivetä ilman apuvälineitä tai alppi- ja vuorikiipeilyn yhteydessä. Teknisessä kiipeilyssä kiipeilijä käyttää trädikiipeilyn välivarmistuksia eli mm. kamuja ja kiiloja ”otteina” etenemiseen. Lisäksi teknisessä kiipeilyssä on suuri määrä muita varusteita joiden avulla edetään, mm. tikkaat ja eri kokoisia koukkuja.
Nopeuskiipeily
Nopeuskiipeily (eng. speed climbing) on nykyisin Olympialaji, jossa tavoitteena on kiivetä ennalta määrätty reitti mahdollisimman nopeasti. Reitin otteet ja niiden sijainti ovat aina samat, joten suorituksesta muodostuu pitkälle hiottu liikesarja. Nopeuskiipeily on näyttävä, mutta harrastajamäärältään lajin muita muotoja vähäisempi kiipeilyn muoto. Nopeuskiipeilyä harrastetaan vain sisälle tai ulos rakennetuilla nopeuskiipeilyseinillä.
Jää- ja mixedkiipeily hakuilla
Myös jää- ja mixedkiipeilyssä käytetään useimmiten köyttä. Lue lisää
Köysikiipeilyn varusteet
Köysikiipeilyssä varusteina tarvitaan aina kiipeilykenkien lisäksi valjaat. Usein myös köysi ja varmistuslaite – näitä ei tarvita jos kiivetään itsestään itsevarmistavalla laitteella eli “jojolla”. Sisähalleissa yläköysikiipeilyssä tarvittavat yläköydet ovat valmiiksi asennettuina ja lead-kiipeilyssä tarvittavat jatkot ovat valmiiksi kiinnitettynä pultteihin. Lisäksi tarvitaan vyötäisille ripustettu mankkapussi, jolla olevalla magnesiumilla eli mankalla käsien hikoilua voi ehkäistä suorituksen aikana.
Ulkona kiipeilijän pitää itse asentaa yläköydet yläankkuriin ja yleensä myös rakentaa yläankkuri itse, ja sporttia kiivetessä laittaa kiivetessä jatkot seinään. Jos kiivetään trädiä, tarvitaan lisää varusteita: erilaisia liikkuvaleukaisia välivarmistuksia (eng. camalot, friend), kiiloja ja muita halkeamiin kiinnitettäviä välivarmistuksia.
Huom! Muita varusteita voi ostaa käytettyinä, mutta turvallisuusvälineitä, kuten köysi, valjaat ja jatkot, ei ole suositeltavaa ostaa käytettynä – omaa henkeä ja terveyttä ei kannata riskeerata muutaman kympin säästön takia.
Aloittaminen
Kiipeilykeskuksissa köysikiipeilyä pääsee kokeilemaan ensikertalainenkin itsevarmistavilla laitteilla. Henkilökunnalta saa tarvittavan opastuksen valjaiden sekä itsevarmistavan laitteen käyttöön ja käymällä asianmukaisen kiipeilykurssin pääsee uusikin harrastaja varsin nopeasti kokeilemaan ylä- ja alaköysikiipeilyä. Ulos siirryttäessä on suositeltavaa aloittaa köysikiipeily kokeneemman seurassa tai käymällä harrastajille suunnatun kiipeilykurssin, jotta harrastaminen pysyy turvallisena.
Turvallisuus
Köysikiipeily vie kiipeilijän korkeuksiin, joten kiipeilijän on ymmärrettävä lajiin liittyvät riskit ja niiden hallinta. Varusteiden tunteminen ja oikeaoppinen käyttö ovat olennainen osa kiipeilijän tietotaitoja ja vaatimus lajin turvalliseen harrastamiseen.
Kiipeilykeskuksilla henkilökunta voi opastaa itsevarmistavien laitteiden käyttöön, ja sisällä köysikiipeilyä pääsee harrastamaan käytyään asianmukaisen kiipeilykurssin, jossa varusteiden turvallinen käyttö opetetaan. Ulkona kiipeily tapahtuu aina kiipeilijän omalla vastuulla, joten turvallisen kiipeilykokemuksen takaamiseksi varusteisiin ja niiden käyttöön tulee perehtyä huolella.
Kiipeilyliiton jäsenseurat ja kiipeilyhallit järjestävät kiipeilykursseja, joilla opetetaan turvallinen toiminta ulkokallioilla. Suomen kiipeilyliitto kouluttaa ja auktorisoi kiipeilykurssien ohjaajia.
Lisäksi Kiipeilyliitto tukee lajin turvallisuutta tukemalla ulkokallioiden pulttausta ja kouluttamalla seuroihin osaavia reitintekijöitä. Kiipeilyliiton jäsenseurat perustavat lähiseudulleen kiipeilykallioita, joissa on laadukkain mahdollinen pulttausvarustus ja koulutettujen asentajien tekemä laadukas pultaus.
